Israelin käyttämät aseet - F-16-hävittäjät, Apache-helikopterit ja taktiset ohjukset - ovat suoraan Yhdysvalloilta saatua aseapua Israelille.

USA:n hallitus on antanut Israelille yli 21 miljardin dollarin edestä suoraa sotilasapua kahdeksan vuoden aikana. Lisää kauppoja valtiot ovat sopineet tehtäväksi myös jatkossa. Mukana on hävittäjäkoneita ja taistelualuksia. Ei siis ole ihme, että USA:n tuleva presidentti Barack Obama on toistuvasti ollut kykenevä kommentoimaan Yhdysvaltain ja maailman talouden tilannetta, mutta Lähi-idän kriisin kommentointi tuntuu olevan erityisen vaikeaa.

USA:n ja Israelin likeiset sotilassuhteet tarjoavat erinomaisen testauskanavan uusille asejärjestelmille. USA:n aseavun vastaanottajana Israel on saanut kehittyneimpiä amerikkalaisaseita, joita ei muuten anneta Naton ulkopuolisille maille.

Edelleen siis vaikuttaa siltä, että Yhdysvaltojen Lähi-idän politiikka ei tule muuttumaan millään lailla.

Olisiko Washington ollut tuppisuuna, mikäli palestiinalaiset itsemurhapommittajat olisivat tappaneet 600 israelilaista kymmenessä päivässä? Tätä lienee syytä epäillä.

Kukaan ei varmaan kiellä, että Hamas harjoittaa terrorismia, mutta tulkoon nyt kuitenkin muistiin merkityksi, että Israel harjoittaa ilmiselvää valtioterrorismia Gazan alueella!

Seuraavia kirjoja kannattaa lukea, jos olet vähänkään kiinnostunut historiasta.

Paavo Lipponen Järki voittaa (Otava 2008). Kirja antaa muun muassa pikakurssin Suomen historiaan. Paavo Lipponen arvioi myös länsimaisen sivistyksen suhdetta muihin kulttuureihin ja kysyy, hävittääkö eurokulttuuri suomalaisten omaperäisyyden.

Munkki Serafim Kultainen Jerusalem. Jerusalemin idea juutalaisuudessa, kristinuskossa ja islamissa (Kirjapaja 2008). Jerusalem kirvoittaa paljon intohimoja puolesta ja vastaan. Jerusalem on kolmen uskonnon pyhä kaupunki, joka on aina ajankohtainen. Mutta mistä kaupungin pyhyydessä tarkkaan ottaen on kyse? Munkki Serafim keskittyy kirjassaan Jerusalemin pyhiin paikkoihin ja asukkaiden kuvaamiseen. Kristikunnan suuri synti, sen jakautuneisuus, selviää tästä kirjasta aivan erinomaisella tavalla.

Leif Salmén Ner från Akropolis (Söderströms). Lukija pääsee loistavalle matkalle Euroopan halki. Matka vie mm. Ateenaan, Istanbuliin, Lontooseen, Pariisiin, Wieniin ja Monastiriin. Matkakumppaneina seuraavat herrat James Boswell, Robert Musil, Michel de Montaigne ja Oswald Spengler.

Radiosta (Yle Suomi) kuullaan viikonloppuisin nostalgistakin ohjelmaa.

Radiosta kannattaa kuunnella sunnuntaina aamukymmeneltä Sadan vuoden syke - sarjan dokumentti jostakin populaarimusiikin ilmiöstä. Yhden jälkeen seuraa Miten minusta tuli minä -haastattelu, jossa vaihtuva julkisuuden henkilö kertoo elämäntarinansa. Iltapäivällä seuraa huumoria Alivaltiosihteerin seurassa. Kuudelta käynnistyy Puhelintoivekonsertti ja kahdeksan jälkeen avautuvat arkistot Olipa kerran radio -ohjelmassa. Kymmeneltä kannattaa kuunnella lähikuva iskelmätähdestä. Ennen puolta yötä kuullaan Yöhitaat. Väliin mahtuvat vielä Jake Nymanin Nousevan auringon talo ja Kersantti Pippuri.

Lähi-idän niin sanottu joulurauha on nyt sitten ohi. Hamas lopetti tulitauon aloittamalla raketti-iskut Israelin puolelle. Gazasta katsottuna rauhanneuvottelut eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Israel luonnollisesti vastasi iskuun täysin kohtuuttomalla voimankäytöllä. Jälleen viattomat kärsivät. Uhreja Gazassa on ainakin pari sataa. Israelin tunnettu tukija, Yhdysvallat, vaatii Hamasia lopettamaan kaikki iskunsa. Miten jenkit suhtautuvat Israelin suorittamiin iskuihin? No, Israelinhan tulee vain välttää siviiliuhreja. Missä on tasapuolisuus? Mitähän Barack Obama tulee asialle tekemään presidenttikautensa alettua? Jäämme mielenkiinnolla odottamaan, vaikka lievä pessimismi tämänkin suhteen on olemassa.

Nyt on täydellinen paniikki. USA:n keskuspankin Federal Reserven korkopäätöstä laskea ohjauskorko 0-0,25 prosenttiin voidaan tuskin muulla tavalla tulkita. Pankit saavat nyt keskuspankilta lainaa käytännössä ilmaiseksi.

Tarkoitus on laittaa taantuvaan talouteen vauhtia, torjua deflaation uhkaa ja poistaa epäluottamusta rahoitusjärjestelmän sisällä. Pankkien välisten markkinakorkojen aleneminen hyödyttää myös velallisia ja luoton tarvitsijoita.

Fedin korkopäätöksen pontimena arvatenkin on ollut tuoreet tilastot Yhdysvaltojen kuluttajahintojen muutoksesta. Inflaatio painui marraskuussa peräti 1,7 prosenttia miinukselle, joten deflaatio alkaa olla todellinen talouden lisäriski.

Ratkaisu tarkoittaa sitä, että Fed on nyt korkojen suhteen tehnyt kaiken mahdollisen deflaation taittamiseksi. Markkinoilla koron laskuun suhtauduttiin epäillen. Syy lienee se, että aikaisemmatkaan koronlaskut eivät ole tehonneet halutulla tavalla. Koska psykologialla on merkittävä vaikutus rahoitusmarkkinoilla, koron vieminen nollan pintaan antaa jokseenkin epätoivoisen signaalin huolimatta hyvästä tarkoituksestaan. Pessimismi saattaa nyt vain lisääntyä.

Eurooppalaisesta näkökulmasta katsottuna ohjauskoron pudottaminen nollan tuntumaan heikentää dollarin arvoa suhteessa euroon.

Korkojen alentamisen peli alkaa nyt olla pelattu, joten seuraavana ja todennäköisesti viimeisenä elvytyskeinona on alettu puhua kvantitatiivisista menetelmistä. Tällöin keskuspankki lisäisi kansantaloudessa kiertävän rahan määrää yritysten velkakirjoja ostamalla. Toinen tapa on lainata rahaa suoraan valtiolle.

Taloushistoriassa setelirahoituksella on huono menneisyys. Siihen liittyy aina hyperinflaation riski. Tuhannen taalan kysymys on, että onko nyt sellaisen kriisin shokkihoito kyseessä, johon setelirahoitus sopii. Rahan painaminen ei aina ole ollut pelastaja katastrofitilanteessakaan.